Huh, tässäpä vielä viimeisetkin vuoden 2011 Project Life -viikot :)

The last six weeks of my Project Life 2011!

* * * * *

Project Life is a really cool and versatile product family created by Becky Higgins. All my Project Life related posts can be found here.

Kiitos tsemppaavista kommenteista Ajatukset muualla -postaukseen <3 Kirjoitin jo silloin, että kyllä tämä tästä, ja nyt uskon siihen vieläkin enemmän :) Neljä työ- ja hoitopäivää on nyt takana, ja fiilikset ovat oikeastaan yllättävän hyvät. Lapsen jättäminen aamuisin päiväkotiin tuntuu tosi kurjalta, mutta pikkuneiti on pärjännyt siellä hienosti. Alkaa parkua naama punaisena, kun sanotaan heipat, mutta itku tyrehtyy nopeasti (ollaan salakuunneltu oven takana ;)). Sen jälkeen on kuulemma ollut oikein tomera: leikkii touhukkaana, syö hyvin ja nukkuu päiväunet paremmin kuin kotona. Onneksi tutustuttiin päiväkotiin parin viikon ajan etukäteen, siitä oli varmasti tosi merkittävä apu.

Töissä olen alkuihmettelyjen jälkeen pääsemässä pikkuhiljaa vauhtiin :) Ja jälleen kerran olen onnitellut itseäni onnistuneesta ammatinvalinnasta. Kun elääkseen on jotakin työtä tehtävä, niin olen iloinen että mulla se työ on tätä. Pitkistä tehtävälistoista, tiukoista aikatauluista ja satunnaisista hankalista asiakkaistakin huolimatta.

Yllä olevat kuvat eivät liity tekstiin millään tavalla, kunhan vaan fiilistelin hempeän vaaleanpunaisia tulppaaneja ja keittiön uutta taulua :P Tilasin sen itselleni joululahjaksi ah-niin-taitavan Riikan Rk Shopista.

This Monday I returned to work and Neela went into daycare center. It’s been quite a change, but she’s adapting well. She cries a little when we leave her there in the mornings, but after that she becomes more energetic. Her kindergarten teacher told us that Neela plays cheerfully, eats well and takes long naps. I’m so relieved.

Oh, and that new poster in our kitchen is from Rk Shop.

Project Life 2011 on valmis. 52 viikkoa elämää tallessa kahdessa täpötäydessä kansiossa. Olen ihan sanoinkuvaamattoman ylpeä itsestäni, että pysyin mukana kokonaisen vuoden! Enkä edes malttanut lopettaa siihen, vaan projekti jatkuu tänäkin vuonna :) Töihinpaluun myötä aikaa albumin kokoamiseen on vähemmän, joten yritän jotenkin yksinkertaistaa prosessia. Ainakin tietokoneella kirjoitettuja tekstejä tulee varmasti olemaan enemmän, kun niitä voi näpytellä vaikka iltaisin pikkuneitiä nukuttaessa.

Postaan nämä viime vuoden loput aukeamat parina isona könttänä, tässä oli niistä ensimmäinen. En jaksanut kirjoittaa näihin mitään kuvatekstejä, mutta toivottavasti pelkät kuvatkin inspiroisivat edes pikkuisen :)

My Project Life 2011 is complete, yay! I’ll post weeks 47-52 later this week. I’m so proud of myself for keeping up with this for the entire year. And yes, I’m doing PL again this year!

Pahoittelen viimeaikaista blogihiljaisuutta, ajatukset ovat olleet ihan muualla kuin postausten kirjoittamisessa ja lukemisessa. Aloitettiin pikkuneidin kanssa päiväkotiin tutustuminen viime viikolla, ja ensi maanantaina palaan työpaikalle Photoshopin, Dreamweaverin, inDesignin ja muiden vanhojen tuttujen pariin. Melkoinen mullistus lähes kahden vuoden kotiäiteilyn jälkeen.

Varattiin päiväkotiin tutustumiseen kunnolla aikaa, koska meidän neiti on usein vähän hitaasti lämpenevä uusissa tilanteissa. Lisäksi alku on tavallista hankalampi senkin takia, että päiväkotiryhmä on perustettu vasta nyt vuoden alussa ja kaikki muutkin lapset ovat uusia, samoin kuin myös hoitajat. Meillä päin on huutava pula hoitopaikoista, ja monet joutuvat kuskaamaan muksujaan ihan toiselle puolelle kaupunkia. Hätäratkaisuna mahduttivat ylimääräisen ryhmän tuohon meidän lähellä sijaitsevaan päiväkotiin, josta sitten onneksi saatiin paikka. Ryhmän tilat ovat pienet ja vielä sisustukseltaan keskeneräiset, mutta päiväkoti on kuitenkin uusi ja avara ja pihalla on paljon tilaa temmeltää.

Mutta hitsit että tämä on rankkaa. Jo pelkkä ajatuskin siitä, että pitää jättää oma pieni ihminen pitkiksi päiviksi muiden hoiviin. Ja kun uusi ryhmä on nyt alkuun täynnä päiväkotiin tutustuvia levottomia pikkuisia huolestuneine vanhempineen, niin tunnelmat eivät vaan ole kovin hilpeitä. Vaikka vanhemmat yrittävätkin esittää iloista ja vakuuttaa muksunsa päiväkodin ihanuudesta. Enkä kyllä kadehdi hoitajienkaan osaa: tällaisessa poikkeustilanteessa joutuvat tutustumaan lapsilaumaan, toisiinsa ja uuteen työpaikkaan. Luomaan ryhmän käytännöt ja rytmin, täydentämään keskeneräisiä tiloja.

Mutta kyllä tämä tästä. Tänään oli jo parempi päivä, kun lapset ovat pikkuhiljaa alkaneet “kotiutua” ja tulla tutummiksi hoitajille. Ilmapiiri oli selvästi leppoisampi, pikkuneiti söi hyvin, nukkui päiväunet (toisin kuin eilen…) eikä edes ollut itkenyt, kun käväisin tunnin verran muualla. Ensimmäinen tutustumispäivä, kun mun ei kotiin tultua tehnyt mieli kaivautua peiton alle parkumaan. Kyllä tämä tästä.

Next week I’m returning to work after staying home with my daughter for almost two years. It’s a major change in our lives. And it feels so hard to put my little girl in daycare!

No tietenkin tämä HAYn DLM-pöytä, jonka hankin joululahjaksi saamillani lahjakorteilla. Meille tarvittiin sohvapöytä, mutta toisaalta taas ei haluttu ahtaa olohuonetta liian täyden näköiseksi (tuo jättisohvamöhkäle syö jo tilaa aika tehokkaasti…). Pieni ja helposti siirreltävä DLM on just kätevä. Siihen mahtuu teekupit ja iltapalavoileivät, mutta se ei vie turhaan tilaa liikkumiselta ja lapsen leikeiltä. Eikä se mahdu keräämään päälleen kovin massiivista kasaa kaiken maailman tavaroita, niin kuin meidän aikaisemmilla sohvapöydillä on vähän ollut tapana :P Ja jos joskus myöhemmin halutaan hommata isompi sohvapöytä niin tuo voisi olla kiva vaikka parvekkeella, kun sopii ulkokäyttöönkin. Miehen ensikommentti keltaisesta söpöläisestä kyllä oli, että se näyttää “pikkuiselta ja vähän onnettomalta wannabe-pöydältä, jonka haaveena on vielä joskus kasvaa oikeaksi pöydäksi” xD

Tähän loppuun haluan vielä toivottaa kaikille onnellista ja inspiroivaa alkanutta vuotta 2012!

This is what I bought with the gift cards I got for christmas: The yellow DLM (Don’t Leave Me) table by HAY. I love how small, cute and practical it is!

Joulu tuli ja meni. Pikkuneidin keuhkoputkentulehdus väistyi onneksi aattoon mennessä, ja juhlapyhät menivät hirmu mukavasti ja vauhdikkaasti :) Meillä oli viettämässä joulua kolme alle 2-vuotiasta taaperoa, yksi 5-vuotias sekä pari varhaisteiniä, ja lisäksi tietenkin myös liuta aikuisia. Kylläpä koti tuntui kummallisen tyhjältä, kun vieraat tiistaiaamuna pakkasivat kimpsunsa ja kampsunsa ja suuntasivat takaisin pääkaupunkiseudulle.

Pukki toi valtavan läjän paketteja, ollaan ilmeisesti oltu ihan mahdottoman kilttejä :P Varsinkin Neela, joka sai mm. keinuhevosen, junaratasetin, pehmoleluja, kirjoja ja palapelejä. Niin ja sellaisen vinkuvan ja piipittävän Zhu Zhu Pets -otuksen… Mulle lahjasäkistä löytyi mm. pari lahjakorttia (kiitos Anski, kiitos Jukka <3), joilla lähti jo tilaukseen yksi himotuslistallani jo pidemmän aikaa ollut juttu :) Siitä enemmän, kunhan paketti saapuu kotiin. Mitäs joulupukki toi teille?

Nyt meillä ollaankin sitten taas oltu sairastupafiiliksissä: mulla on pää täynnä räkää ja mies kävi äsken lääkärissä hakemassa lisää sairaslomaa sekä antibioottikuurin keuhkoputkentulehdukseen :/ Toivon mukaan ollaan kunnossa ensi viikkoon mennessä, kun pikkuneidin päiväkotitaival alkaa parin viikon tutustumisjaksolla. Jänskättää ja hirvittää.

Our Christmas was really nice and lively with all Neela’s little cousins and their families :) And everyone must have been good this year because santa brought lots of presents. Neela was delighted with her new rocking horse, wooden train set, soft toys, books and jigsaw puzzles. I got a couple of gift cards to Finnish Design Shop, yay!

Meillä on ollut joulumieli hukassa ja siivoilut & koristelut puolitiessä, kun tuo pieni tonttutyttö on ollut niin kovin surkeana. Kuume veti ihan voimattomaksi ja köhinät, rohinat ja tuhinat itkettivät. Eilen lääkäri määräsi jos jonkinmoista lääkettä kuumeeseen ja keuhkoputkentulehdukseen, ja tänään vointi onkin ollut ja paljon parempi :) Jospa neiti reipastuisi aatoksi ja jaksaisi vipeltää pienten serkkujensa kanssa. Useampi sukulaisperhe lapsineen on tulossa meille joulun viettoon, joten vilinää ja vilskettä ei varmasti tule puuttumaan :D

Ihanaa, iloista, huoletonta ja muistorikasta joulua kaikille lukijoille! <3

A very merry and relaxing Christmas to all my readers!

Enpä olisi uskonut. Olin aika varma, etteivät meikäläisen taidot ja kärsivällisyys mitenkään riitä kokonaisen himmelin väkertämiseen, mutta niin vaan mehupilliprojekti valmistui! Näköjään pelkällä innolla pääsee aika pitkälle… Ei se ehkä mikään maailman kaunein himmeli ole, mutta vitsit että olen ylpeä itsestäni :D

Ohjeita katselin täältä ja täältä.

I did it, my himmeli is now complete! :) It’s made of yellow plastic straw, just like the little ornaments I made earlier. I followed these and these instructions.

Meidän tuulikaappi oli perussiisti, mutta kuolettavan tylsä. Halusin, että kodissa on meidän näköistä ilmettä heti ulko-ovesta sisään astuttaessa, joten eikun maalitela kouraan ja hihat heilumaan! Aloitin projektin d-c-fixillä, niin kuin muutama viikko sitten jo vähän vilautinkin. Mustalla kontaktimuovilla isosta valkoisesta sähkökaapin ovesta sai askarreltua melkein kuin taulun :) Samanlaisilla kolmioilla sai myös kätevästi piiloon halkeaman, joka oltiin onnistuttu tumpeloimaan peilin vasempaan alanurkkaan. Kolmiokuvion innoituksena muuten toimi tuossa alimmassa kuvassa sohvalla näkyvä mustavalkoinen tyyny.

Sitten vaan pikimustaa maalia seinään. Tässä vaiheessa mies ennusti lopputuloksesta katastrofia, mutta ei siitä nyt niin paha tullut :P Supersymppikset Ohook-naulakkopallot ovat tanskalaisen Helgon valmistamat, bongasin ne Mikon inspiroivasta blogista. Jälleenmyyjää ei löytynyt meidän nurkilta, joten laitoin sähköpostia Busstopiin ja he ystävällisesti lupautuivat toimittamaan pallukat postitse tänne Kuopioon :)

Vertailukelpoisia “ennen”-kuvia en tajunnut ottaa, mutta osaatte varmasti kuvitella naulakot pois ja seinän & sähkökaapin oven valkoisiksi. On se nyt ainakin ilmeikkäämpi :D

Our vestibule got a new, more interesting look with some black paint, d-c-fix self-adhesive vinyl and Helgo Ohook hooks.

Tämä menee varmaan taas siihen “kaikkea se näperteleekin” -kategoriaan :P Kun olin tarpeeksi pitkään ihastellut monien blogeissa vilahtaneita mustia himmeleitä, meikäläisenkin piti hipsiä kauppaan mehupilliostoksille. Mustia pillejä ei tullut vastaan, joten keltaiset saivat luvan kelvata :D Kaivelin netistä himmeliohjeen, jonka suosiollisella avustuksella sain aikaiseksi nämä hitusen muotopuolet koristeet meidän huonekuuseen. Nyt näiden väkertely alkaa jo pikkuhiljaa luonnistua vähän paremmin, mulla on nimittäin työn alla kokonainen kattoon ripustettava himmeliviritelmä… Oikeastaan aika rentouttavaa puuhaa. Pillit vaan menivät mälsästi loppumaan kesken kaiken, huomenna pitää hipsiä Prismaan ostamaan muutama paketti lisää :)

I made these traditional himmeli ornaments with yellow plastic straw and cotton string. Now I’m working on a bigger himmeli mobile for our living room.